Mihin paikkaan palaat aina uudestaan? Mondon tekijöiden ideapalaverissa esitetty kysymys aloitti vilkkaan keskustelun: Lontoo, Tukholma, Pariisi, Alsace, New York, Andalusia…
Parillekin meistä Lontoo on paikka, jossa oli parikymppisenä käytävä tiuhaan kokemassa uusimmat trendit. Yksi on asunut sittemmin Pariisissa, toinen Alsacessa. Itse olen matkustanut Espanjan Andalusiaan jo viidesti, aluksi siksi, että siellä on sukulaisen loma-asunto. Nyt suhde on roihahtanut seuturakkaudeksi.
Jäin miettimään, millaisiin paikkoihin olen palannut. Miksi haaveilen matkasta Atacamaan Chileen, mutta päädyn kolmatta kertaa Berliiniin? Syntyi seuraava lista:
Ihastun suurkaupunkeihin. Niitä ei voi koluta loppuun kerralla, vaan tarjolla on aina uusia, yllättäviä elämyksiä. Viime kerralla New Yorkissa päädyin esimerkiksi syötävään taidenäyttelyyn. Palaan kaupungista aina vähän sekaisin onnesta. Samaa tyhjenemätöntä vetoa löytyy luontokohteistakin: pysäyttävää maisemaa ei voi katsoa puhki.
Innostun ihmisistä. Kävin äskettäin Irlannissa, ja aion vielä palata, niin mukavia ja rentoja tapaamani irlantilaiset olivat. Aransaarten pienen majatalon isäntä kuskasi vieraitaan illalliselle asti. Ihmiset saavat paikan tuntumaan omalta.
Lähimatkailu on mukavaa. Suurin osa paikoista, joihin palaan, sijaitsee lähellä Euroopassa. Niihin ehtii ilman suurta suunnittelua ja säästämistä, jossa en ole kovin hyvä. Tutkimusten mukaan me suomalaiset matkustamme eniten juuri lähelle. Kestosuosikkeja ovat Viro, Ruotsi, Espanja, Saksa ja Venäjä.
Mondo tekee numerossa 5-6/2012 paluun Eurooppaan. Viime aikoina Euroopasta ei ole talouskriisin vuoksi noussut monia hyviä uutisia, mutta matkailijalle Eurooppa on juuri näin kesällä parhaimmillaan. Lähipakettimme vie Dubrovnikiin, Andalusiaan, Tallinnaan ja Lontooseen sekä kotimaan ihaniin majakoihin ja kirppareille.
Voi olla, että palaan tänä kesänä jälleen Andalusiaan. Mikä paikka maailmassa vetää sinua puoleensa yhä uudelleen?