Yö majakkasaarella

| kuvat Juliana Harkki | SuomiMondo 05-06/2012

Suomessa on kymmenen majakkaa, joissa voi yöpyä. Helsingin edustalla sijaitsevassa Söderskärissä pääsee nauttimaan yksinäisyydestä Muumipapan hengessä.

Soderskärin majakkaluoto on pieni ja lähes puuton.Soderskärin majakkaluoto on pieni ja lähes puuton.

Söderskär 5. 2.  1945. Anon saada valopetroolikuponkeja muutamaa litraa varten. Jos se on mahdollista. Olen ollut täällä ilman valoa nyt pidemmän aikaa. Olen odottanut, että majakkamestari palaisi. (…) Hän lähti täältä 1. joulukuuta. (…) Istun yksin täällä pimeässä. Ja aika on pitkä. Kunnioittaen JW Karlsson, majakanvartija.

Hirvittävämpää yksinäisyyttä kuin Söderskärin majakanvartijan kokema on vaikea kuvitella. Porvoon ulkosaariston pieni, asumaton ja lähes puuton luoto on ollut sydäntalvella kuin jäinen vankila.

Erityisen vaikeaa majakanvartijan asemaan on asettua kesäpäivänä, kun Söderskär kylpee valossa. Haapojen lehdet kahisevat leppeästi, korvan vierestä surahtaa kärpänen. Kallioilta avautuva ulkomeri keikistelee kiltisti.

Vieressä kohoaa punainen majakkamestarin talo, joka on seissyt Karlssonin edessä vuonna 1945 kylmänä ja autiona. Nyt sen valkokarmiset ikkunat ovat auki ja keittiöstä kuuluu astioiden kolinaa. Talossa toimii kahvitupa Söde, jossa voi herkutella letuilla.

Kuusikerroksinen majakkatorni, jota Karlsson aikoinaan hoiti, kohoaa tuvan takana. Pimeällä sen huipulla oleva valo pyyhkii Suomenlahtea neljänkymmenen metrin korkeudesta, mutta nyt lyhtykojun sisällä oleva linssistö heijastelee auringossa.

Sivummalla on punainen sauna ja majakanvartijan talo sekä noin 60 metriä pitkä riippusilta, joka johtaa viereiseen Bastulandetin saareen. Sen huipulla nököttää vanha luotsitupa.

Karlssonille Söderskärin on täytynyt olla helvetti talvella lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten. Matkailijalle kesäinen saari on paratiisi. 

Söderskärin majakka sijaitsee vain 15 meripeninkulman päässä Helsingistä, niin lähellä, että kaupungin valot näkyvät tänne pimeällä. Saari tuntuu silti edelleen yllättävän eristäytyneeltä.

Kun majakan naurisöljyllä toimiva valo sytytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1862, Suomessa elettiin majakkabuumia. 1800-luvun lopulla rannikoille nousi 18 uutta merimajakkaa.

Söderskärissä alku ei sujunut ongelmitta. Kalastajat pelkäsivät ennennäkemättömän kirkkaan valon karkottavan kalat – ja toisaalta houkuttelevan vesille virolaisia kalastajia. Pian valmistumisen jälkeen selvisi, että majakka huojui myrskyssä. Se on huono ominaisuus tuulisilla saarilla, joten majakkaa vahvistettiin, ja hyvä niin.

Ikimuistoisimpia hetkiä Söderskärissä on varmasti ollut 30. 8. 1890, kun itäistä Suomenlahtea pyyhki kaikkien aikojen hirmumyrsky. Tuulen nopeudeksi mitattiin 57 metriä sekunnissa. Saaren tuulimittari hajosi viideltä aamulla, ja paikallinen ajanlasku meni uusiksi. Vielä vuosia puhuttiin ajasta ennen ja jälkeen elokuun myrskyn.

Laivatkin ovat kokeneet majakkasaaren kivikoissa kovia. 1800-luvun lopussa brittiläinen höyrylaiva Moss Brown ja sen miehistö tuhoutuivat täysin ajettuaan kovassa myrskyssä Kalbådenin kareille. Söderskärin vesissä makaa tiettävästi edelleen muutama onneton laivanhylky.

Tuulten lisäksi Söderskär on seissyt läpi Suomen itsenäistymisvaiheiden ja kieltolain. Luotojen muodostama sokkelo oli suotuisien piilopaikkojen vuoksi salakuljettajien suosiossa.

Majakan valo syttyi viimeisen kerran vuonna 1989. Nyt Söderskäriin pääsee päiväretkelle Helsingin Kauppatorilta, ja yövieraille pedataan sänky majakkatorniin.

Näkymät ylhäältä majakan lyhtykuvusta ovat hienot. Eteläisessä horisontissa seisoo pari rahtialusta ankkurissa. Ne jonottavat Vuosaaren satamaan. Muuten meri on autio, puuttomien luotojen täplittämä.

Majakkatornissa on vierashuone ja palasia Söderskärin historiasta, kuten esineistöä ja mustavalkoisia valokuvia. Niistä yhdessä nainen soittaa haitaria rantakivillä ja seurueen muut neljä jäsentä tanssivat. Iloiset ihmiset kesäillassa, kuin vanhassa Suomi-filmissä.

Kun majakka ja maisemat on nähty, saaren kiertelyyn ja poukamissa istuskeluun jää hyvin aikaa. Kävelyllä huomio kiinnittyy kaikenlaiseen pieneen.

Saaren jokaisesta kallionhalkeamasta ja kolosta, johon vain on syntynyt multaa, puskee esiin keltaisia kultapiiskuja, violetteina loistavia rantakukkia, herkkiä keto-orvokkeja, tupsukukkaista isomaksaruohoa ja pehmeää sammalta. Karuuden keskellä kasvit tuntuvat suorastaan syöksyvän piiloistaan ja purskauttavan väriä harmaansiniseen maisemaan. Kallioiden ympäröimissä pienissä sisälammissa huljuvat vesiruohot, ja poutapilvet heijastuvat veden pinnasta.

Riippusillan toisessa päässä Bastulandetissa sijaitsevat Söderskärin erikoisimmat kalliot.  Niiden pyöreät muodot tuovat mieleen valaan selän tai rannassa köllöttelevät jättiläismursut. Kova kallio näyttää melkein pehmeältä. Sille kelpaa istua merta katselemaan.

Söderskär on omiaan myös lintujen ystäville. Saaristo on tärkeää merilintujen suojelualuetta ja toiminut lintujen tutkimusasemanakin. Täällä on esimerkiksi uhanalaisen räyskän toiseksi suurin pesimäalue Suomessa Hailuodon jälkeen. Saarella voi bongata myös pingviinin oloisen riskilän sekä tyllejä ja pilkkasiipiä.

Luontoretken täydentää sauna ja pulahdus mereen. Lukemiseksi saarelle sopii Tove Janssonin Muumipappa ja meri.

Voi nimittäin olla, että pikku Myyn kirjassa kärpäsenliaksi haukkuma pieni piste keskellä avomerta on Söderskär. Moni Muumi-fani tuntuu ainakin ajattelevan niin, sillä Söderskär on houkutellut faneja Japanista asti.

Ehkä tämä on Muumipapan majakka. Tove Janssonin kesäpaikka sijaitsi lähellä Pellingissä, ja hän vietti seudulla lapsuudenkesiään. Pellingissä sijaitsi myös Muumitalon esikuvana toiminut Glosholmin majakka, joka räjäytettiin talvisodan aikana. Tosin Janssonin kerrotaan kirjoittaneen teostaan Kökarissa Ahvenanmaalla.

Kirjassa Muumipappa muuttaa perheensä majakkasaarelle, koska haluaa olla tassuttelevan perheenisän sijaan rohkea päällikkö, joka uhmaa vaaroja. Vaaran tuntu tietysti täsmää Söderskäriin.

Kuten majakanvartija Karlssonin päiväkirjamerkintä sotavuosien jälkeiseltä ajalta kertoo, talvi Porvoon ulkosaaristossa on koetellut majakkamestarin ja kolmen majakanvartijan perheitä.

Talvisin Söderskärissä on oltu eristyksissä ilman puhelinta tai sähköjä. Perheiden lapset kävivät sään salliessa koulua Helsingin suunnalla näkyvässä Pirttisaaressa. Kelirikon aikaan mantereelle ei ollut asiaa viikkoihin. Retket olivat lyhyitä, sillä jääkenttä eli jatkuvasti, railoja avautui ja sulkeutui. Oli oltava varovainen.

Tekemistä ei pimeällä kivellä juuri ole ollut. On eletty linnunmunilla, kalalla ja hylkeenlihalla. Tiedetään, että esimerkiksi majakanvartija Benjamin Sipilä viihtyi talvisin hyljejahdissa.

Ei olisi ihme, jos Muumipappa olisi etsinyt vaaroja juuri täältä.

Kun saari on kierretty, voi istahtaa iltapalalle majakkamestarin taloon. Nurkassa seisoo kakluuni, ja kesäilta hämärtyy ikkunan takana. Kahdeksankulmaisen majakan hahmo seisoo tummana taivasta vasten.

Kirkkaalla säällä Söderskärin ylle levittäytyy hieno tähtitaivas, mutta nyt taivas kerää pilviä. Kun astelee pimeässä kalliota pitkin majakalle, voi hetken kuvitella majakanvartija Karlssonin yksinäisyyden.

Majakan vierashuoneen pohjoisikkunasta näkyy Helsingin Vuosaaren valojen hohde. Etelässä loistavat vain kolmen parkissa seisovan rahtialuksen pisteet.

Päivävieraat ovat lähteneet, ja on aivan hiljaista.

Söderskärin majakka, soderskar.fi. 

Myös täällä voit yöpyä

Bengtskär. Klassikkokohde. Hangon edustalla sijaitseva yli satavuotias Bengtskär on pohjoismaiden korkein majakka. Merinäkymä kaikista huoneista. www.bengtskar.fi

Isokari. Uudenkaupungin lähellä sijaitseva punavalkoraidallinen majakka kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Opastettuja kierroksia, kuten hylje- ja linturetkiä. Monen hintaista majoitusta. isokari.com

Kylmäpihlaja. 1952 rakennettu majakka Rauman saaristossa. Saarella myös muun muassa lähiruokaravintola sekä sauna ja ulkopalju. kylmapihlaja.com

Marjaniemi. Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevalle majakalle pääsee jopa autolla. Vuonna 1871 käyttöön otetun majakan luotsiasema on muutettu hotelliksi. www.hailuoto.fi

Sälgrund. Kaskisten edustalla Sälgrundissa voi yöpyä vanhalla luotsiasemalla. Tekemistä on hyljesafarista kalastusretkeen. www.kaskinen.fi

Tankar. Kokkolan helmi. Alle kilometrin pituisella saarella on 1800-luvun majakan lisäksi vanha kalastajakylä, luotsiasema ja lintuasema. www.kokkola.fi/tankar

Utö. Suomen vanhin majakka sijaitsee Suomen eteläisimmällä asutulla saarella. Saaren puutaloidyllissä on niin b&b- kuin hotellimajoitustakin. uto.fi

Märket. Tässäkö on Suomen yksinäisin paikka? Märket seisoo pienellä luodolla Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla. Yöksi pääsee, jos on Suomen Majakkaseuran jäsen. Tiedustelut matkat@majakkaseura.fi, 
majakkaseura.fi

Gustavsvärn. Yöpyminen vain Majakkaseuran jäsenille. Hangon edustan majakalla on parhaiten tilaa huhti—toukokuussa sekä syys—lokakuussa, kun talkooväki on poistunut. Tiedustelut: matkat@majakkaseura.fi, majakkaseura.fi

Lisätietoja Suomen majakoista: majakkaseura.fi