Pori
Syyskuussa teatterifestivaali Lainsuojattomat VII valtaa Porin kadut ja näyttämöt.
Draaman ainesta
Suomen ensimmäinen suomenkielinen teatteri, Suomalainen teatteri, aloitti toimintansa Porissa vuonna 1872. Porin teatteritalo valmistui 12 vuotta myöhemmin, ja siitä tuli nopeasti kaupungin seuraelämän keskus, jossa järjestettiin teatteriesitysten lisäksi kokouksia ja naamiaisia.
Pori kantaa kunniapaikkaa suomalaisen teatterin historiassa ylpeänä. Kaupungin teatteritoiminta on edelleen vilkasta. Kaupunginteatterin lisäksi harrastelijateattereita on useita ja kaupungissa toimii vapaa ammattilaisteatteriryhmä Rakastajat-teatteri.
Teatteriryhmä syntyi, kun näyttelijät Kai Tanner, Hilkka Ollikainen ja Angelika Meusel halusivat 15 vuotta sitten tehdä Harold Pinterin näytelmän Rakastaja.
Näytelmä esitettiin Poriginal Galleriassa, ja samalla idea omasta pysyvästä teatterista alkoi hautua esiintyjien päässä. Ryhmä nimettiin ensimmäisen näytelmän mukaan. Rakastajat-teatterin jokavuotinen huipentuma on syyskuun alussa järjestettävä vapaiden ammattilaisteattereiden teatterifestivaali Lainsuojattomat. Tänä vuonna vieraita on tulossa niin Lahdesta kuin Irlannista, ja oheistapahtumana samaan aikaan järjestetään Samuel Beckett -minifestarit, joilla juhlistetaan kirjailijan 100-vuotispäiviä.
Porin kaupungin historiassakin on ollut draaman hetkensä. Ruotsin edesmenneen kuninkaan Kustaa Vaasan poika Juhana Herttua perusti Porin vuonna 1558. Tehtävä ei ollut helppo. Juhana-parka joutui hankkimaan kaupungin ensimmäiset asukkaat valta-asemaansa hyväksikäyttäen. Hän yksinkertaisesti käski ulvilalaisten porvareiden muuttaa Poriin, ja käskyn seurauksena kaupungissa asui aluksi noin 300 asukasta vasten omaa tahtoaan.
Kokemäenjoen varrelle rakennetun Porin väkiluku kasvoi nopeasti. 1600-luvulla se oli jo Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupunkia kuitenkin riivasivat toistuvat tuhoisat tulipalot, ja toukokuun 22. päivänä vuonna 1852 sen asukkaat kokivat elämänsä järkytyksen. Suomen johtavaksi laivanvarustajakaupungiksi kehittynyt Pori paloi lähes kokonaan tuhkaksi ja ihmiset joutuivat asumaan maakuopissa.
Suurpalon jälkeen kaupungin asemakaava jouduttiin miettimään uusiksi ja kaupungista kehittyi teollisuuskaupunki. Nyt raskaan teollisuuden vähetessä Pori hakee uutta suuntaa houkuttelemalla opiskelijoita. Vaikka omaa yliopistoa ei ole, kaupunki havittelee opiskelijakaupungin mainetta viiden yliopiston muodostaman Porin yliopistokeskuksen avulla.
Matkailijoita kaupunki houkuttelee kulttuuritarjonnalla sekä nähtävyyksillä. Yksi niistä on Käppärän hautausmaalla sijaitseva Pohjoimaiden ainut mausoleumi Juseliuksen mausoleumi, jonka herra Juselius rakennutti tyttärensä Sigridin muistoksi.
Lainsuojattomat VII -teatterifestivaali 6.10.–9.10.
Ravintolat
Hallin köökki
Vähiin ovat käyneet ruokapaikat, joissa ruokajuomaksi tarjotaan automaattisesti maitoa. Hallin köökki Porin Kauppahallissa on kuitenkin semmoinen. Hallin Köökin ruoka on konstailematonta kotiruokaa kuten makaronilaatikkoa ja erilaisia keittoja päivästä riippuen.
Kauppahalli, Yrjönkatu 12.
La Braza
La Braza on uudehko ravintola Porinsillan kupeessa. Ravintolan ruokalistalla on sekoitus suomalaisista raaka-aineista valmistettuja Välimeren alueen ruokia, joita on mukava nauttia intiimin kellarimaisessa tunnelmassa. Tarjoilijatkin hymyilevät Välimeren maiden tapaan ystävällisesti.
Siltapuistokatu 1.
Bucco
Elokuvaohjaaja Timo Koivusalon omistaman ravintola Buccon väitetään olevan yksi Porin parhaista ravintoloista. Ruoka onkin hyvää, mutta päivävalaistuksessa ravintola muistuttaa sisustukseltaan enemmän työmaaruokalaa kuin kotoisaa italialaishenkistä trattoriaa.
Hallituskatu 22.
Pirullinen porilainen
»Jos Porist olet, piru olet. Jos Kokemäelt, koko perkele». Porilainen taiteilija, myös kivimiehenä tunnettu Arvid Saarinen, on tehnyt vanhasta satakuntalaisesta sananlaskusta taidetta ja bisnestä. Saarinen valmistaa taltalla ja poralla kivestä erilaisia patsaita, kuten pirun pään mallisia kiuaskiviä. Uskomuksen mukaan näille kiuaskiville heitetty vesi saa kivien henget puhumaan, ja samalla ne tuovat onnea koko talolle.
www.arvidsaarinen.fi
Suomen ensimmäinen
Noormarkkulainen professori Maire Gullichsen ideoi huonekalufirma Artekia yhdessä Aaltojen kanssa. Sen lisäksi hän oli innokkaasti mukana perustamassa Suomen ensimmäistä modernin taiteen museota, joka avattiin Porissa vuonna 1981.
Porin taidemuseo, Eteläranta.
Tärpit
Yyteri
Yyteri on varmasti Porin seudun tunnetuin nähtävyys. Se sijaitsee noin 20 kilometriä Porin keskustasta. Sinne pääsee Porin keskustasta autolla tai pyöräillen.Kesällä sen kuuluisilla hiekkadyyneillä otetaan aurinkoa, talvella hiihdetään.Rantalomalaiset voivat yöpyä Yyterin kylpylähotellissa.
Reposaari
Jos asiat olisivat menneet kuten 300 vuotta sitten kaavailtiin, olisi 30 kilometriä Porista sijaitseva Reposaari nyt Suomen pääkaupunki. Toisin kuitenkin kävi ja urbaanin vilinän sijaan Reposaari on idyllinen pieni kylä kalastajasataman kera. Matka Reposaareen kulkee Yyterin ohi, joten ne voi kokea yhdessä.
Kirjurinluoto
Jos et jaksa poistua Porin keskustasta mutta kaupunki alkaa ahdistaa, kannattaa sinun kipaista Pori Jazzin kotipaikassa Kirjurinluodolla nappaamassa raitista ilmaa. Lapsille alueella on kaikenlaista härveliä merirosvolaivasta lilliputtien maahan. Porin siirtolapuutarha-alue sijaitsee Kirjurinluodon vieressä.
Rokkikaupunki
Mitä porilaiset tekevät vapaa-ajallaan? Mika Rättö miettii kysymystä hetken aikaa. 33-vuotias mies vaikuttaa bändeissä Kuusumun profeetta, Rättö ja Lehtisalo sekä Circle.
»Kattoo videoleffoja?» hän vastaa viimein.
Rättö on asunut koko ikänsä Porissa lukuun ottamatta neljän vuoden opiskelupätkää Kankaanpäässä. Hän ei edes mieli muualle.
»Mentaliteetilleni sopii tietty vanhanaikaisuus. Pidän siitä, että ympärilläni on samat kapakat ja ystävät. Sen mitä kaipaan Porin ulkopuolelta, saan musiikin avulla, sillä keikkailemme aika paljon maailmalla», hän kertoo
Ei Porissa kuitenkaan varmasti pelkkiä videofilmejä katsota, sillä porilaiset ovat aikojen saatossa kunnostautuneet varsin hyvin kulttuurinsaralla. Porista ovat kotoisin muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallela, tangolaulaja Eino Grön ja kirjailija Juha Seppälä. Tänä päivänä muistellaan myös porilaisten bändien nousua 1980-luvulla, jolloin listoilla juhlivat Yö, Dingo ja Mamba.
Porilaisten muusikoiden menestystä on yritetty selittää milloin nuorisotyöttömyydellä, milloin eristäytyneisyydellä. Rätölläkään ei ole sen kummempaa vastausta.
»Me ollaan tehty mitä ollaan, ja voin sanoa että parikymppisten keskuudesta on nousemassa taas todella mielenkiintoisia juttuja. Tuntuu, että kaikilla on samanaikaisesti viisi, jopa kahdeksan, bändiä», Rättö kommentoi.
Porin rokkikartta
1 • Moe’s Music. Hyväksi kehuttu levykauppa. Yrjönkatu 25
2 • Jungle records. Muun muassa suomirockabilly-musiikkia. Yrjönkatu 3
3 • Annis Kulttuuritalo jossa järjestetään myös keikkoja. Annankatu 6
4 • Club 19. Rokkikeikkapaikka jossa esiintyy suomalaisia staroja. Antinkatu 19
5 • Kino Entinen elokuvateatteri. Illasta riippuen diskoa tai bändejä. Itäpuisto 10
6 • One for the road. Baari jossa käyvät niin sanotusti kaikki. Otavankatu 7
7 • Hotelli Cumulus. Hotelli kätevällä paikalla Porin keskustassa. Yrjönkatu 24
8 • Hotelli Amado. Pieni hotelli, jossa panostetaan palveluun. Keskusaukio 2
