Reppureissaajan Gilisaaret

| kuvat Antti Helin | IndonesiaMondo 9/2017

Indonesian Gilisaaret ovat nousseet lomakohteena maailmanmaineeseen. Lähdimme selvittämään, mikä Balin lähellä sijaitsevissa pikkusaarissa hurmaa.

Tässä pesii merikilpikonna, varoittaa kyltti rantahiekalla ravintolan vieres­sä. ­Taivas on värjäytynyt ­purppuraan, ja tarjoilija käy sytyttämässä pöytien kynttilöitä Gili Air -saaren suosituimmassa ravintolassa Scallywagsissä. Lähettyvillä hiekan alla pikkuruiset kilpi­konnanpoikaset kasvavat munankuoren ­suojassa.

”Emokilpikonna tuli munimaan yhdentoista aikaan, juuri kun ranta oli siivottu pöydistä viimeisten asiakkaiden jälkeen”, tarjoilija Halim kertoo eräästä pesästä. ”Pari viikkoa aiemmin se oli käynyt munimassa naapuri­ravintolan viereen.”

Molempien ravintoloiden luo on laitettu kyltit kilpikonnanmunien suojaksi, ja pesät on ympäröity naruaidalla. Kaikkialla muualla tilanne tuntuisi vähintäänkin erikoiselta – syödä grilliherkkuja ja juoda olutta hauraan kilpikonnanpesän vieressä – mutta ei Indonesian Gilisaarilla. Täällä ihmiset ja merikilpikonnat elävät rinta rinnan. Millä tahansa kolmesta saaresta pulahtaakin rannalta mereen snorklaamaan, näkee taatusti näitä eläimiä.

Eikä se ole Gilisaarten ainoa yllätys. Kolme vierekkäin sijaitsevaa pientä saarta ovat jo itsessään varsin omalaatuiset lomakohteet. Ne ovat muutamassa vuodessa nousseet melkoiseen maailmanmaineeseen.

Balilta saapuvat pikaveneet pysähtyvät ensimmäisenä Gili Trawanganilla, Gilisaarista vilkkaimmalla, jolla matkailu alkoi kasvaa ensimmäisenä.

Nuorukainen seisoo hiekkarannalla, tiirailee ympärilleen ja taputtelee täydellisiä vatsa­lihaksiaan. Vain rusketus, kireät uimahousut sekä käsiä koristavat tribaalitatuoinnit erottavat hänet eloon heränneestä antiikin ­patsaasta.

Silikonilla ehostettu neito kirmaa uimaan turkoosina kimaltavaan mereen, rannan edustalle ankkuroitujen veneiden väliin.

Gili Trawanganilla katse ei kiinnity vain nuorten ja kauniiden lomailijoiden paljouteen. Silmiin pistävät myös rantakojujen puusta veiste­tyt kyltit, jotka mainostavat vuoron perään sup-lautojen vuokrausta ja taika­sieniä: No woman no cry, no mushroom no fly.

Illan tullen Gili Trawanganin, tuttavallisemmin Gili T:n, rantakatu ja sitä reunustavat baarit ja klubit täyttyvät juhlijoista. Jotkut paikalliset nuoret miehet kiertävät kuiskimassa matkailijoille: taikasienten lisäksi on kaupan ruohoakin. Huumeiden myynnistä ja käytöstä on Indonesiassa säädetty kovat rangaistukset, mutta se ei täällä näy. Gili­saarilla ei ole ainoatakaan poliisia, vaan järjestystä valvovat kyläkomiteat omien sääntöjensä mukaan.

Juuri läheisyys Indonesian suosituimpaan matkakohteeseen Baliin ja saarten vapaamielinen ilmapiiri ovat saaneet monet kiinnostumaan Gileistä. Trawanganille matkustetaan bilettämään.

Nykyisin Trawanganilla vain tuntuu olevan jo liikaakin kaikkea. Paljon juhlia ja sankasti väkeä. Päivisin rantakadulla mahtuu tuskin kävelemään väenpaljouden keskellä. Autoja tai skoottereita ei ole, mutta niiden sijaan saa alituiseen väistellä pyöräilijöitä ja rinkoilla lastattuja hevosvankkureita.

Gilisaarista juuri Trawangan jakaa eniten mielipiteitä. Idyllistä paratiisisaarta etsivälle se voi olla pettymys. Jotkut vaihtavat nopeasti maisemaa, mutta moni taas innostuu jäämään koko lomakseen.

Viihtyäkseen pitänee olla kohderyhmää eli nuori, villi ja vapaa. Muille matkailijoille Gili Trawanganissa on parasta se, että saari on kuin katalysaattori, joka puhdistaa ilmaa. Gili T kerää juhlijat, mikä pitää naapurisaaret ­rauhallisempina. Seuraava saari, Gili Meno, siintää kutsuvana kapean salmen takana.

Valkoinen hiekkaranta kaartuu pitkänä ja kauniina. Vesi on kuin turkoosia marmoria, jossa valonsäteet tanssivat raitoina. Ravintoloiden sijaan rantaa reunustavat varjoa ­tarjoavat puut. Mikä täydellinen paikka pulahtaa mereen.

Kun Gili Trawanganin rantaa reunustaa matkailukylä täynnä ravintoloita, kauppoja ja majataloja, lähtee Gili Menolla rannan takaa rauhallisia maalaispolkuja, joilla kanat kipittävät vapaina. Majapaikan terassille ei kuulu muita ääniä kuin linnun viserrystä.

Gili Menolla tulee heti hyvä mieli. Tältä näyttää paratiisisaari! Saaren palvelut ovat yksinkertaiset, mutta niitä on riittävästi ja ne ovat selvästi kehittymään päin. Muutama ravintola tarjoaa hienostuneempiakin herkkuja kuin Indonesialle tyypillistä kalacurrya ja paistettua riisiä. Ensimmäiset luksushotellitkin on Menolle avattu. Karma Reefissä voi yöpyä kaksikerroksisissa rantabungaloweissa, joiden terasseilla on televisiot.

Gili Meno on loistava paikka heittäytyä huolettomalle lomalle. Lukea kirjaa, pulahtaa mereen ja snorklata kilpikonnia vedessä bongaillen. Maisemat ovat kuin maalauksesta: edessä siintää Gili Air -saari ja sen takana suuremman Lombok-saaren mahtava tulivuori Gunung Rinjani.

Koska saarihyppely veneillä on täällä yleistä, ennen pitkää moni haluaa myös nähdä millainen on Gili Air, Balilta lähtiessä saarista ­viimeinen.

Keittiön oveen on maalattu pirullisesti ­virnistelevä kokki, jolla on kädessään terävä ­keittiöveitsi. Baaritiskin takana seisoskelee punapartainen mies yllään Anthrax-bändipaita. Mies on itävaltalainen Phillip Messner, Shark Bites -ravintolan omistaja. Hän kantaa pöytään balilaisen Stark-pienpanimon ­vehnä­olutta.

Gili Airin pienessä kylässä, sataman vieressä sijaitseva avoseinäinen, bambusta rakennettu ravintola näyttää yhtä hipsteriltä kuin omistajansa. Päivän annokset on kirjoitettu liitutauluun: kotitekoista lasagnea ja kolmeen tapaan valmistettua orgaanista possua. Musiikki on ajatuksella valittua retrorokkia ja soulia.

Messner kertoo avanneensa Shark Biten kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän työskenteli Karibian Caymansaarilla baarimikkona.

”Thaimaan Koh Taolla asuvat tutut suosittelivat Gili Airia. Ihastuin heti saaren tunnelmaan. Täällä on kiva henki. Länsimaalaiset ja paikalliset puhaltavat yhteen hiileen. Trawanganilla sitä on vähemmän”, hän sanoo.

Sama rento tunnelma tarttuu Gili Airilla matkailijaankin. Saaren pienen keskustan hiekkakujilla on toinen toistaan houkuttelevampia kuppiloita. Gili Air on kuin mini­versio Balin trendikkäästä Seminyakista siirrettynä ihanalle pikkusaarelle – ennen kuin Seminyakin viehätys hukkui kävijäruuhkiin.

Gili Airissa ja Trawanganissa on samanlaisia piirteitä – ja silti ne ovat hengeltään aivan erilaiset. Ravintolat ja kahvilat ovat Airilla viihtyisämpiä kuin Trawanganilla, majatalot tyylikkäämpiä. Matkailijoita on monipuolisempi kattaus – hipsterien lisäksi on niin ­nuoria reppureissaajia, perheitä kuin iäkkäämpiäkin matkaajia.

Gili Airilla on helppo tuntea olonsa kotoisaksi, vaikkei olisikaan mallin mitoissa. Ja mikä tärkeintä, Gili Air on paljon rauhallisempi. Rantabaareja löytyy, mutta ne suljetaan aikaisin. Rantakadulla ei ole ruuhkaa. Kaikkea on, mutta mitään ei ole liikaa. Rannat eivät ole yhtä hienot kuin Menolla, mutta ei sen väliä. Tunnelma ilahduttaa.

Pyöräretkellä Airin ympäri sen ymmärtää: tällainen on hyvän olon saari. Kun Gili Airia kiertävällä hiekkapolulla Star Barin edustalla tulee vastaan kulkueste, se on joukko petankkia pelaavia ranskalaisia. On noustava polkupyörän selästä ja talutettava se lomailija­ryhmän ohi. Eräässä baarissa tarjoilija laulaa taustamusiikin tahdissa tunteikkaasti, kun luulee, ettei kukaan ole kuulemassa. Jossain kauempana soi kitara.

Gili Airin pohjoislaidalla on autio hiekkaranta. Sillä on meren sileäksi hioma ajopuu, kuin luonnon muotoilema sohva. Siihen on hyvä istahtaa ja miettiä tätä saarikolmikkoa.

Gilisaarten suosio on helppo ymmärtää. Ne ovat niin lähellä Balia, että niille on kohtuullisen helppo matkustaa, muttei niin helppo, että niille ainakaan vielä tehtäisiin pakettimatkoja.

Saaret ovat täydellisen kokoisia. Eivät ihan pieniä, mutteivät liian suuriakaan. Saarten ympäri voi kävellä muutamassa tunnissa, ­pyöräillä vähän nopeamminkin. Autoja tai skoottereita ei ole.

Rantaloikoilun, snorklaamisen ja sukeltamisen ohella ei ole pahemmin muuta tekemistä, ja silloin tulee nautittua laiskottelusta.

Täydellisten rantojen asteikolla saaret eivät ole Aasian parhaita, vaikka hiekka­rannat niitä kauttaaltaan ympäröivätkin. Ainoastaan Gili Menolla on todella upea ranta. Trawanganilla ja Airilla parhaat pätkät on tiiviisti rakennettu, ja muut rantaosuudet ovat kapeita tai liian matalia ansaitakseen paratiisirannan tittelin.

Mutta Gilisaarilta löytyy kaikenlaisille lomailijoille jotakin. Yhdet tykkäävät Trawanganin vilskeestä, toiset Menon rauhasta. Monelle Air on juuri oikea välimuoto.

Ainutlaatuisinta on se, että kolme nättiä saarta sijaitsee aivan vierekkäin, vain vartin venematkan päässä toisistaan. Saarta vaihtamalla voi vaihtaa matkan tunnelmaa kuin sormia napsauttamalla.

Ja mikä tärkeintä: saaret ovat lomailijan kannalta hyvässä vaiheessa – on riittävästi palveluita ja silti myös rauhaa. Airille rakennetaan parhaillaan uusia boutiquemajataloja, ja Menokin on saanut ensimmäiset pankki­auto­maattinsa. Mutta juuri näinä aikoina Gilisaaret ovat loistava kolmikko.