Reissu takana, ja lähtö Suomeen olisi varhain aamulla..
Tästä syystä näimme viisaimmaksi saapua lentokentälle (Milano Malpensa) jo illalla. Olimme paikalla ensimmäisten joukossa. Asetuimme 5 penkin penkille nukkumaan kaksin. Miehen pää laitimmaisella penkillä, ja minä käytin miehen reittä tyynynäni.

Mitä tapahtuukaan klo 23 tietämillä? Sieltä tulee paksu italialaistäti, ja istuu mun nilkkojen päälle. Minä sitten ajattelin, että kai se siitä kohta lähtee kun vain jatkan uniani, enkä siirrä jalkojani.
Täti asettuu aina vain paremmin jalkojeni päälle (sivuhuomautus, vapaita penkkejä oli kyllä noin 20m päässä, mutta niissä oli käsinojat, eli ei olisi voinut käyttää nukkumiseen). Kentällä on jo enemmän ihmisiä. Osa nukkuu lattioilla, osa laukkuhihnoilla, osa penkeillä. (Nuo käsinojalliset penkit vain eivät kai kelpaa kenellekään, sillä niissä ei oikein voi nukkua.)

Tämä täti ei ole matkustamassa minnekään tavaroista päätellen (5 muovikassia jotain tekstiileitä vissiin).

Kysyn siivoojalta joskus aamuyön tunteina, mitä tuo täti tekee mun päällä. Siivoojakin yrittää ohjata tädin pois kentältä, mutta kohtapa täti taas palaa mun jalkojen päälle istumaan.

Jossain vaiheessa havahdun puoliunestani taas paremmin siihen, kun täti alkaa kasata jo tavaroitaankin minun päälleni. Tässä vaiheessa hermostun, ja potkaisen yhtä pussia niin kovasti, kun onnistun. Pussi lentää kaaressa lattialle ja täti hermostuu. Hän alkaa takoa mun jalkoja nyrkeillä ja pusseillaan.
Italiaksi hän luultavasti koittaa selittää, että siellä on yksi penkki yhtä ihmistä kohden. Näin ainakin käsimerkkien perusteella ymmärsin.

Eipä siinä, ihan ok kenttä viettää yötä, JOS sinne ei satu juuri sille samalle penkille tuollaista tätiä. :D