Firenzeläiset ovat ylpeitä, monien muiden taiteilijoiden ohella, kaupungista kotoisin olevasta kirjailijasta Dante Alighieristä jonka tunnetuin teos La Divina Commedia, Jumalainen näytelmä, on ensimmäinen italiankielinen kirja. Jumalaisessa näytelmässä kuljetaan helvetin ja kiirastulen kautta paratiisiin sekä esitellään varhaisen kristillisen opetuksen mukaiset seitsemän kuolemansyntiä.

Dante oli itse poliittisesti aktiivinen henkilö ja osallisuutensa Firenzen valtiollisiin valtataisteluihin johti elinikäiseen karkoittamiseen kaupungista vuonna 1302.

Ylpeys

Konservatiiviset firenzeläiset ovat ylpeitä kaupungistaan. Ei niinkään nykyisistä saavutuksista tai taloudellisista menestystarinoista kuin menneestä ajasta. Firenzen kaupunginkeskusta on täynnä menneen ajan loistosta kertovia rakennuksia, patsaita ja muuta taidetta.

Turismi on Firenzelle tärkein tulonlähde sillä kaupungin päättäjien empimisen vuoksi nykyaikaista teollisuutta ei alueelle ole päässyt suuressa mittakaavassa syntymään. Vaikka turistit ja muualta kaupunkiin muuttaneet italialaiset sekä ulkomaalaiset ovat tervetulleita, eivät he ole samalla tasolla alkuperäisten firenzeläisten kanssa.
Sanonta fare bella figura (näyttää hyvältä ei liity vain pukeutumiseen vaan sisältää laajemman merkityksen) on firenzeläisille tärkeä asia toteuttaa, jopa merkityksellisempi kuin muille italialaisille.

Borgo Ognissantilta sekä ympäristöstä löytyy antiikkia myyviä liikkeitä.


Kateus

1300-luvun alusta alkaen yksi Firenzen ekonomian tukijalkoja oli tekstiiliteollisuus eikä siis olekaan ihme, että Firenze oli Italian muodin keskus aina 70-luvulle asti jolloin se menetti asemansa Milanolle. Gucci ja Ferragamo ovat Firenzestä lähtöisin olevia tunnettuja muotimerkkejä.

Guccin perheen sisäisistä jännitteistä sekä keskinäisestä pahansuovasta kilpailusta huolimatta tämä muoti-imperiumi valloitti maailman eikä 80-luvulle tultaessa ollut enää kyse vain vaatteista vaan Gucci-elämäntyylistä, aina tupla-G-logolla varustettuihin kahvimukeihin sekä parfyymeihin ulottuen.

Lopulta perheen sisäiset erimielisyydet kävivät ylitsepääsemättömiksi ja peli muuttui likaiseksi saippuaoopperaksi sisältäen vasikointia veroviranomaisille, avioeroja sekä jopa murhan. Nämä erimielisyydet olisivat saattaneet olla perheen jäsenten lisäksi myös muoti-imperiumin tuho ellei Guccia olisi myyty 1993 Investcorp-yritykselle missä amerikkalaisen Tom Fordin johdolla merkki ja yritys varmisti asemansa johtavana muotibrändinä.

Via del Tornabuonilla House of Florence –liikettä pitänyt Robert Gucci oli viimeinen vaatealalla toiminut Gucci eikä hänenkään liikettä enää ole. Tältä kalliilta ostoskadulta löytyvät Ferragamon ja Guccin myymälät muiden muotiliikkeiden ohella.


Viha

Vuonna 1254 valmistunut Palazzo del Bargello on vanhin Firenzen julkisista rakennuksista ja yksi pakollisista nähtävyyksistä. Tämän rakennuksen suojissa sijaitsevassa museossa on laajin kokoelma italialaisen renesanssin ja gootti-tyylisuuntien veistoksia mukaanlukien runsas kokoelma Michelangelon töitä.

Rakennuksen historia ei ole niitä juhlavimpia sillä aikoinaan se oli poliisin käytössä sekä toimi myös vankilana. Sisäpihalla sijaitsevan lähteen ääressä vankeja kidutettiin ja tapettiin. Toisen kerroksen galleriassa sijaitsivat aikoinaan vankisellit.


Laiskuus

Arkkitehti, kuvanveistäjä ja maalari Michelangelo on yksi Firenzen suurista ”omista pojista”. Tämän arrogantin ja Leonardo da Vincin kanssa kilpailevan taiteilijan töihin tuntuu törmäävän joka puolella kaupunkia.

Michelangelon tunnetuimmassa työssä David-patsaassa tiivistyy hänen rakkautensa (miehen) ihmisvartaloon. Tämä ihmisvartaloiden ja mielen puhtautta kuvaava taiteilija ei kuitenkaan itse malttanut pahemmin peseytyä ja Michelangelon kuoltua jouduttiin likaiset vaatteet leikkaamaan ja repimään saastaisesta ruumiista.

Piazza della Signorialla nähtävillä oleva David-patsas ei ole aito vaan oikea löytyy Galleria dell’ Accademiasta.


Ahneus

Yksi tunnetuimpia, 1200-luvulta aina 1600-luvulle, ja aikoinaan Firenzeä hallitsevia perheitä oli Medicin perhe. Mediceillä oli avokätisyytensä ja taiteilijoiden tukemisen ansiosta myös suuri vaikutus Italian renesanssin syntymiseen.

1300-luvulla aatelisen pankkiirisuvun Pazzin jäsenet muodostivat salaliiton ja yrittivät syöstä Medicit vallasta. Medicin perheen päämiesten murhayritys epäonnistui osittain ja Pazzit saivat tuta kaupunkilaisten vihat nahoissaan. Perhe menetti omaisuutensa sekä useat myös henkensä. Francesco de’ Pazzi hirtettiin Palazzo Vecchion (entiseltä nimeltään Palazzo della Signoria) seinälle.

Saman kohtalon koki Thomas Harrisin Hannibal-kirjassa, kuten myös samannimisessä elokuvassa, poliisietsivä Rinaldo Pazzi. Hän oli yrittänyt ansaita suuren summan rahaa paljastamalla Hannibal Lecterin sijainnin mutta päätyi lopulta Hannibalin hirttämäksi Palazzo Vecchion kaari-ikkunoista.

Palazzo Vecchiossa sijaitsee yhä Firenzen pormestarin työtiloja mutta suurin osa rakennuksesta on avoinna yleisölle.


Ahmiminen

Stendhal-syndrooma on psykosomaattinen sairaus jonka oireita ovat sydämentykytys, huimaus ja jopa hallusinaatiot ja joka johtuu taiteen näkemisestä tai katselemisesta. Sairaus on nimetty tunnetun ranskalaisen kirjailijan Marie-Henri Beylen (joka käytti pseudonyyminimeä Stendhal) mukaan ja joka kuvasi kokemuksensa Firenzessä - sekä sairauden oireet - vuonna 1817 kirjaansa Napoli ja Firenze.

Firenzeläiset lääkärit joutuvat hoitamaan vuosittain useita Stendhal-syndroomaan sairastuneita turisteja. Paras hoitokeino tätä harvinaista mutta todellista sairautta vastaan on suunitella Firenzen matkansa eikä yrittää nähdä kaikkea kerralla yhden päivän aikana.
Selvyyden omaan alttiuteen sairastua Stendhal-syndroomaan saa helposti: heti Duomoon (katedraaliin) tutustumisen jälkeen suunnaksi Piazza della Signorian patsaat sekä sen jälkeen Galleria Degli Uffizin puolisen sataa näyttelyhuonetta.


Himo

Le Cascine –puisto on Firenzen keuhkot ja päivisin suosittu ajanvietto- ja rentoutumispaikka. Alun perin tämä suuri viheralue oli Medici-suvun ruhtinaiden yksityistä metsästysaluetta kunnes vuonna 1776 Pietro Leopoldo aukaisi tämän virkistyalueen myöskin tavallisen kansan käyttöön.

Puistossa sijaitsee myös kaupungin suosituimmat suuret diskot, Central Park ja Rio Grande. Näissä paikoissa ei juomia – tai ruokia – ostaessa käytetä rahaa vaan sisään tullessa saa kortin jolla kaikki ostokset suoritetaan. Poislähtiessä kortilla tehdyt ostokset maksetaan.

Yöaikaan Le Cascine –puistosta löytyvät Firenzen prostituoidut, parittajat sekä muut hörhöt.

(Julkaistu alunperin image.fi:n blogissa)